Kiitos Vesa Höijer, kun nostit ihmissalakuljetuksen ja maahanmuuton esille mielipidekirjoituksessasi (SJL 4.1.2023). Niin kauan, kun maailmassa on sotia ja nälänhätää, on pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Jos perheeni kärsisi nälästä, eläisimme sodan keskellä tai meitä uhkaisi hengenvaara, tekisimme kaikkemme hakeutuaksemme vakaampiin oloihin, jossa on ravintoa ja turvaa. Pakenijat turvautuvat epätoivoiseen ihmissalakuljetukseen, kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Euroopan unioniin muuttaneista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on tuorein tilasto vuodelta 2021: pakolaisia tuli liki 2,9 miljoonaa ja turvapaikanhakijoita reilu 600 000. Turvapaikkahakemuksia tuli Suomeen 2 525, saman suuruusluokan Tanskaan 2 080. Noin 10 miljoonan asukkaan Ruotsiin liki 14 000 ja noin 9 miljoonan Itävaltaan liki 40 000 turvapaikkahakemusta. Enemmistö EU:n tulijoista jäävät Välimeren rannikkovaltioihin, Italia, Espanja, Ranska ja Kreikka, sekä Keski-Eurooppaan Saksa ja Itävalta.
Ruotsissa on ryhdytty tiukentamaan maahanmuuttokriteerejä hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneiden ongelmien, kuten jengiytymisen, vuoksi. Berliinissä koettiin verinen uusivuosi, kun maahanmuuttajien ilotuliteiskut kohdistuivat poliisiin ja pelastustoimeen, ja kymmeniä työntekijöitä loukkaantui. Samantyyppisiä uutisia on muualtakin, maahanmuutto tuo mukanaan myös ongelmia.
Mikä ratkaisuksi? Rajat kiinni ja kehitysapu lopetettava?
Afrikkalaiset ovat vähiten syypäitä ilmastonmuutokseen, mutta kärsivät siitä kaikkein eniten. Afrikkalaiset ovat tuottaneet vain neljä prosenttia maailman tähänastisista ilmastopäästöistä, mutta ilmastopakolaisuudesta Afrikan osuudeksi arvioidaan nyt ja tulevaisuudessa noin 40 prosenttia. Esimerkiksi Itä-Afrikassa on meneillään tappava kuivuus, pahin 40 vuoteen. Somaliasta yli miljoona ihmistä joutui viime vuonna lähtemään ilmastopakolaisiksi. Tämä trendi tulee jatkumaan. Afrikasta lähtee liikkeelle maanosan sisällä ja kohti muita maanosia, etunenässä Eurooppaa, miljoonittain ihmisiä, halusimme sitä täällä Suomen perukoilla tai emme.
Kehitysaputyötä on siksi tehtävä nälänhätä- ja sota-alueiden lähialueille, ettei muuttoliike voimistu. Yleensä ihmiset pysyvät mieluiten kotimaassaan, kuin lähtevät ihmissalakuljettajien matkassa hengenvaaralliselle matkalle kohden Euroopan Eldoradoa.
Vaivattomimmin suomalaiseen kulttuuriin ovat sopeutuneet esimerkiksi ukrainalaiset, joilla on eurooppalainen kulttuuritausta ja jotka ovat tottuneita työntekoon ja yrittäjyyteen, ja he mitä todennäköisimmin palaavat kotimaahansa heti tilanteen salliessa. Mutta, emme voi kaikin osin valikoida maahanmuuttajia EU:n sisällä ja täysin Suomeenkaan. Suomi on osa EU:ta ja vaikka emme olisi, tulisi tänne Euroopan perukoille silti maahanmuuttajia, sillä kaikki eivät mahdu muualle Eurooppaan.
Maahanmuuttokriteerejä on Suomessakin tarkasteltava, ettemme joudu levottomuuksien tielle. Kehitysaputyö on merkittävä keino, jolla voimme estää maahanmuuttoa Eurooppaan ja Suomeen saakka. Suomessa jo asuvat maahanmuuttajat on saatava nykyistä tehokkaammin töihin ja yrittäjiksi, laaja sosiaaliturva tulee olla vain kotoutumisajan ratkaisu. Meissä kaikissa on saatava asennemuutosta aikaiseksi, että pystymme eri kulttuuritaustaiset elämään ja työskentelemään, yhdessä.
Mervi Turunen
Koulutuspäällikkö
Kansanedustajaehdokas (kd.
Kirjoitus on julkaistu Suur-Jyväskylän lehdessä 11.1.2023