Vaalikärkeni
En luppaa kellekkään mittään lissää!
Kansanedustajaehdokkaat saattavat luvata yhtä ja toista. Minä en lupaa korotuksia opintotukeen, perhe-etuuksiin, asumisen tukeen, työttömyysetuuteen tai muihin sosiaalietuuksiin. Miksi? Siksi, että nämä lupaukset olisivat todennäköisesti katteettomia. Jos joku toinen ehdokas lupailee sinulle korotuksia etuuksiin. Kysy, millä ne rahoitetaan?
Suomen suunnanmuutos syntyy lisäämällä yritysten toimintaedellytyksiä ja aitoa työllisyyttä. Hyvinvointivaltiomme palveluja ei tule tuottaa velkarahalla!
Työllisyys - Työ kuuluu kaikille!
- Sosiaaliturvaa tulee uudistaa joustavammaksi sekä työllisyyteen, yrittäjyyteen ja aktiivisuuteen kannustavaksi perusturvaksi.
- Työn vastaanottaminen tulisi olla kärkivaihtoehto ja kannattavaa, aina.
- Joustavaa perusturvaa tarvitaan esimerkiksi nivelvaiheissa, kuten työttömästä yrittäjäksi, opiskelusta palkkatyöhön, määräaikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä tai työttömyysetuudelta töihin siirryttäessä. Joustava, asteittain päättyvä perusturva palkka- tai yrittäjätulon rinnalla kannustavaa työhön ja yrittäjyyteen.
- Sosiaaliturvan kannustinloukut, kuten ns. eläkeputki tai se, että saa kotona ollessa paremmat etuudet kuin palkkatyöstä, tulee purkaa.
- Nuoret tulee aktivoida nykyistä nopeammin vähintään osa-aikatyöhön, työkokeiluun tai työtoimintaan, sillä työ vahvistaa yhteyttä toisiin ihmisiin, lisää itsetuntemusta ja osaamista, vähentää yksinäisyyttä, tuo sisältöä elämään ja ennaltaehkäisee mielenterveysongelmia. Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen lisääntymiseen.
- Nykytavoitteen mukainen 80 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää runsaammin aitoa kokoaikatyötä ihmisille. Meillä tarvitsee edistää myös osatyökykyisten ja työelämään kykenevien vammaisten työllistymistä. Se edellyttää myös Suomessa jo olevien maahanmuuttajien saamista työhön ja yrittäjiksi. Lisäksi työuria täytyy saada pidennettyä, molemmista päistä: nuoret nopeammin töihin ja yli 55-vuotiaiden osaamista tulee nykyistä enemmän hyödyntää, eikä siirtää väkeä eläkeputkeen.
Yrittäjyys - Yritykset pyörittävät Suomea!
- YEL-uudistuksen keskiössä ovat YEL-työtulon määrittämisen täsmentäminen sekä työtulon säännöllinen tarkistaminen. Lakiuudistuksen myötä yrittäjän työtulon määrittämisessä tehdään kokonaisarvio, jossa huomioidaan mediaanipalkka ja muut seikat, kuten yrittäjän työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja yrittäjän työpanos. Näin on linjattu, mutta mitä YEL-uudistus tulee olemaan käytännössä? On mahdollista, että varsinkin pienituloiset yksityisyrittäjät ovat tiukoilla ja joutuvat lopettamaan toimintansa. Kyllä, työeläkemaksuja tarvitaan suomalaisten eläkkeitä kattamaan ja YEL:iä tulee uudistaa, mutta joustavasti.
- Nykyinen hallitus on tehnyt aiemminkin äkkivääriä päätöksiä, kuten turvetuotannon alasajo, jonka hintalapun maksoivat turveyrittäjät. Nyt energiakriisin keskellä turvetta olisi tarvittu. YEL-uudistus ei saa olla taas tällainen äkkiväärä ratkaisu eläkekassavajeeseen!
- Yrittäjäksi aikovat ja yrittäjänä toimivat tarvitsevat nykyistä sujuvampia palveluja sekä asiantuntevaa tukea yritystoiminnan eri vaiheisiin. Yrittäjyyden ja työllisyyden palvelut tulisivat olla esimerkiksi kuntatasolla enemmän lähellä toisiaan. Nämä eivät ole erillisiä saarekkeita, vaan erittäin keskeinen osa elinkeinopolitiikkaa.
- Suomen verotusjärjestelmän tulisi olla nykyistä joustavampi ja yrittäjyyteen kannustavampi. Suomen tulee seurata tärkeimpien kilpailijamaiden verotusta ja pitää verotuksen taso ja ennustettavuus sellaisena, että sitä ei nähdä yritysten investointi- ja sijoittautumispäätöksissä työntävänä vaan vetävänä tekijänä. Joustavuudella, määräaikaisilla ja kasvun varmistavilla verohelpotuksilla mahdollistetaan kasvua ja menestystä.
- Meillä on kannustinloukkuja, jotka tukevat sitä, että on parempi olla palkkatyössä tai sosiaaliturvan varassa yrittämättä ja koulutusjärjestelmämme on rakennettu tuottamaan osaavia työntekijöitä, eikä niinkään kasvuyrittäjiä.
- Asenneilmapiiri on Suomessa muuttunut yrittäjämyönteisemmäksi ja esimerkiksi nuoret ajattelevat itsensä työllistämistä usein vaihtoehtona palkkatyölle. Suomessa kuitenkin on totuttu ”piipertämään yksin”, kasvuun ja kansainvälistymiseen ei juuri rohkaista tai tarjota yhteiskunnan taholta eväitä. Voisimme ottaa mallia mm. muista pohjoismaista, joista on kasvanut useita maailmanlaajuisia ja menestyviä yrityksiä. Suomessa on osaamista, mutta uskoa omaan tekemiseen uupuu. Kilpailukyvyn kasvattamisessa myös nämä asennetalkoot ovat tarpeen!
Talous - Valtion velkakierteelle stoppi!
- On totta, että nykyinen hallitus on joutunut toimimaan historiallisen haastavina aikoina pandemian ja Ukrainan sodan kriisien seuratessa toisiaan. Marinin hallituksen hillitöntä 40 miljardin euron velkaa ei ole kuitenkaan kokonaisuudessaan käytetty edellä mainittuihin kriiseihin, vaan liki kolmannes on käytetty muuhun.
- Jos peilataan 1990-luvun lamaan, on Suomen valtion talous huolestuttavammassa jamassa kuin tuolloin. Valtion talous on lähes ikiroudassa nykyhallituksen jäljeltä. Suomen valtion velka oli vuoden 2022 loppuun mennessä ennätykselliset noin 142 miljardia euroa.
- Velkakierre on katkaistava, tilanne on kestämätön! Jos tuotamme palveluja velkarahalla, murenee hyvinvointivaltiomme perustus.
- Tulevalla hallituksella on haastava tehtävä saada Suomen talous tasapainoon. Vaaditaan rakenteiden muuttamista, yrittäjyyden ja työllisyyden tehostamista, verotusratkaisuja ja leikkauksia.