Vammaisiksi luokitellaan väestöstämme noin 15 prosenttia, ja kehitysvammaisia meistä on yksi prosentti, noin 55 000 ihmistä. Eli ei mikään ihan pieni vähemmistö. 1.-7.12.2022 vietettiin kehitysvammaisten Kohtaa mut! -teemaviikkoa, sekä lauantaina 3.12.2022 YK:n kansainvälistä vammaisten päivää.
Näkyikö teemaviikko ja vammaisten päivä mediassa tai katukuvassa? Ei. Julkaistiinko juttuja lehdissä? Eipä näkynyt ainakaan Suur-Jyväskylän Lehdessä tai Keskisuomalaisessa. Heiluteltiinko lippuja, järjestettiinkö kulkueita tai varainhankintaa? Ei, ei ja ei.
Miksi? Siksi, että aihe ei ole mediaseksikäs. Siksi, että vammaiset on syrjitty ja näkymätön vähemmistö. Siksi, että vammaisuus koetaan kaukaiseksi, vaikka kuka vain voi vammautua, hetkessä.
Vammaiset kohtaavat ennakkoluuloja ja syrjintää, ja vammattomuutta pidetään helposti normina. Asenne aiheuttaa vammaisiin kohdentuvaa syrjintää, sekä ajattelemattomasti että tietoisesti. Yli puolet Suomen vammaisista kokee, että kohtaamansa asenneilmapiiri on Suomessa huono tai erittäin huono.
Työ on myös vammaisten ja osatyökykyisten ihmisoikeus. Tähän joukkoon lukeutuu Suomen työikäisestä väestöstä peräti liki 30 prosenttia. Meillä on vielä paljon työtä tehtävänä sen eteen, että vammaiset ja osatyökykyiset sijoittuvat yhteiskunnassa vammattomien ja täysin työkykyisten rinnalle, tasa-arvoisina.
Hallituksen tavoitteeksi asettama 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää myös osatyökykyisten ja työelämään kykenevien vammaisten työllistymistä.
Kokemukseni mukaan, juuri osatyökykyiset ja vammaiset ovat usein niitä motivoituneimpia työntekijöitä. He haluavat olla hyödyksi olemassa olevalla työkyvyllään, ja vastaavasti työnantaja saa työhönsä sitoutuvan ja luotettavan työntekijän.
Työnantajia ei tule kuitenkaan velvoittaa osatyökyisten ja vammaisten työllistämiseen, esimerkiksi pakkokiintiöiden kautta, se ei palvele kumpaakaan osapuolta. Työllisyyden edistämiseksi työnantajat tarvitsevat oikeaa tietoa vammaisuudesta ja osatyökykyisyydestä, jo olemassa olevista työolosuhteiden järjestelytuista, lisää kannustimia sekä uutisointia myönteisistä rekrytointikokemuksista.
Parhaita keinoja asenteiden muuttamiseksi ovat avoin keskustelu, tutustuminen toinen toisiimme ihmisinä, vammatta tai vammaisina, kaikki yhdenvertaisina.
Mervi Turunen
koulutuspäällikkö, KTM
kansanedustajaehdokas (kd.)
Suur-Jyväskylän lehti 18.12.2022