Syntyvyyskeskustelu ja jättipäiväkodit – unohtuiko lapsen paras?

Syntyvyyskeskustelu pyörii liian usein talouden ympärillä – huoltosuhde heikkenee ja tarvitaan uusia veronmaksajia. Vauvarahaa maksetaan joissakin kunnissa ja valtakunnallisestikin on vauvabonusta väläytelty syntyvyyden kannustimeksi.


Vauvoja ei innostuta synnyttämään rahasta ja lapset eivät ole vain talouskasvun työkaluja. Syntyvyyskeskustelu tulisi keskittyä siihen, mitä vanhemmuus ja lapsuus todella merkitsevät.

Lapsista ja vanhemmuudesta kaivataan myönteisempää keskustelua – ne ovat parhaimmillaan syvän tarkoituksen ja elämänilon lähteitä. Yhteiskunnan lapsimyönteisyyden myötä yllätysraskaudetkin voivat päätyä yhä useammin synnytykseen abortin sijasta.

Kun vanhemmuus valitaan ja lapsia saadaan, on yhteiskunnallisena tavoitteena saada vanhemmat nopeasti töihin ja lapset päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on kansallisena tavoitteena.

Jyväskylässä olemme jopa yli asetetun tavoitteen, keväällä 2024 varhaiskasvatukseen osallistui 91 % alle kouluikäisistä lapsista. Erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on noussut viime vuosina ja tästä syystä päiväkodeissa on tällä hetkellä paljon pieniä lapsia ja resurssit tiukoilla.

Lapset sijoitetaan jopa yli 200 lapsen jättipäiväkoteihin yhteiskunnan kasvatettaviksi. Jättipäiväkoteja ei tehdä lapsilähtöisesti, lapsen mittakaavasta tai lapsen tarpeesta esimerkiksi syödä rauhassa tai leikkiä pitkäkestoisia leikkejä, kertoi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen (Ksml 8.2.2025).

Päiväkodit ovat yhä koulumaisempia sisä- ja ulkotiloiltaan. Uusien päiväkotien piha-alueetkin ovat usein päällystettyjä ja lasten luovuutta ja hyvinvointia lisäävä luontoyhteys on kadotettu.

Pekkarinen muistuttaa, että ”alle kolmevuotiaille paras ympäristö olisi turvallinen ja virikkeellinen kotiympäristö.  Siinä iässä on tiettyjä kehittymistarpeita, jotka eivät liity vain oppimiseen ja koulutukseen, vaan he kasvavat myös ihmisiksi.”

On arvokysymys, harjoitetaanko varhaiskasvatusta vai varhaiserottamista. Perheille tulisi tarjota todellisia vaihtoehtoja lastenhoidon järjestämiseen. Kuntalisän selkeä korotus antaisi aidon mahdollisuuden valita kotihoito, samalla helpottaen päiväkotien ylikuormitusta.

Syntyvyyskeskustelussa ja varhaiskasvatuksessa tulisi asettaa etusijalle ihmisyys, ei talousperusteinen pakko ja tehokkuus.

Mervi Turunen

Kirjoitukseni julkaistiin Keskisuomalaisessa 11.2.2025.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *