Työllisyysasteen tavoitteeksi on asetettu 80 %. Vaalikeskusteluissa harvemmin kuulee konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, miten tavoite saavutetaan.
TE-palvelut 2024-uudistuksessa TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on entistä vaikuttavammin edistää työllisyyttä, osaavan työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvua. Toteutti työllisyyspalveluja sitten valtio tai kunnat, yhtä lailla tarvitaan lisää tehokkuutta erityisesti yritysten kasvuedellytysten turvaamiseen, sillä juuri yritykset luovat työpaikkoja.
Yrittäjät tarvitsevat neuvoa ja kannustinta ensimmäisen työntekijän palkkaukseen. Juuri tämä kasvunporras on usein jopa kohtalonkysymys yritykselle. Kyseisessä vaiheessa voisi olla esimerkiksi määräajan työnantajamaksujen verohelpotusta.
Nykyisin on jo olemassa maksuton ja valtakunnallinen Työllistä taidolla -palvelu, jossa yrittäjä saa neuvontaa työvoiman hankkimisesta ja työnantajuudesta. Tämä on hyvä alku. TE-palvelujen siirtyessä kunnille tulee nykyisestään tiivistää työllisyyspalvelujen, elinkeinotoimen ja työnantajien välistä yhteistyötä.
Työmarkkinoilla ilmenee samaan aikaan sekä työvoimapulaa että paikoin korkeaakin työttömyyttä. Pulaa on erityisesti käytännönläheisten tehtävien taitajista, kuten hoitoalan, teollisuuden ja ravintola-alan ammattilaisista. Jos on valmis tekemään myös näin sanottuja likaisia töitä, työllistyminen on varmaa.
Tarvitsemme nykyistä joustavampaa sekä aktiivisuuteen, työhön ja yrittäjyyteen kannustavaa sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvauudistuksessa tulisi saada työn vastaanottaminen ja yrittäjyys aina kannattavimmaksi vaihtoehdoksi kaikille, joilla on työ- ja toimintakykyä työhön tai yrittäjäksi. Kaikki kannustinloukut tulee systemaattisesti purkaa.
Nykyinen sosiaaliturva on joustamaton esimerkiksi määräaikaisen työsuhteen vastaanottamisessa, sillä tuet katkeavat välittömästi työsuhteen alussa. Yksi ratkaisu on, että työttömyysetuus juoksee työsuhteen ensimmäisen kuukauden ajan, jotta työnsä aloittanut saa elämisen kustannukset katettua ennen ensimmäistä palkkapäivää.
Moni osatyökykyinen, vammainen tai esimerkiksi pienten lasten vanhempi tekisi mielellään ainakin alkuun osa-aikatyötä, mutta työllistyminen on joko työnantajien asenteista tai kankeasta sosiaaliturvasta johtuen vaikeaa tai kannattamatonta-
Kaikkiin tehtäviin ei yksinkertaisesti riitä Suomessa jo asuvat työikäiset, sillä meiltä puuttuu puoli miljoonaa työikäistä talouskasvun ja työllisyyden varmistamiseksi. Tarvitsemme suunnitelmallista työperäistä maahanmuuttoa, jota toteutetaan yhteistyössä työnantajien, oppilaitosten ja työvoimapalvelujen kanssa. Työhön tulijoilla tulee olla jo lähtömaassa hankittu peruskoulutus ja kielenoppimisen kyky tulee testata, näin saamme nopeastikin meille mm. lähihoitajia ja teollisuuden työntekijöitä.
Mervi Turunen
Koulutuspäällikkö, KTM
Jyväskylä
Kansanedustajaehdokas (kd.)
Keskisuomalainen 31.3.2023