Valtuustoaloitteeni ”Vapaaehtoinen latumaksu Jyväskylään” jätettiin 18.3.2024. Aloite keräsi 38 valtuutetun allekirjoituksen (67 valtuutetusta).

Jyväskylässä on laadukasta ja ammattitaidolla ylläpidettyä latuverkostoa noin 300 km. Vuositasolla latuverkoston kunnostus ja ylläpito kustantavat kaupungille liki 900 000 euroa. (Liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindalilta saatu laskelma aloitteen lopussa.) Kuntalaisena maksamme liikuntapalveluista uimahallien ja kuntosalien käytöstä sekä liikuntasalivuoroista. Kaupunkimme alijäämäistä budjettia on paikattu mm. muuttamalla alle 18-vuotiaiden junioreiden harjoitusvuorot maksulliseksi. Liikuntapalvelut, myös junioreiden harjoitusvuorot, ovat maksullisia, mutta vuositasolla melko hintavan latuverkoston käyttäminen on ilmaista. Me allekirjoittaneet valtuutetut pidämme kohtuullisena, että latujen käytöstä voitaisiin kerätä Jyväskylässä vapaaehtoista latumaksua. Jyväskylässä sivakoi kauden aikana ainakin yli 10 000 aktiivista aikuishiihtäjää. Pelkästään Facebookin Jyväskylän latutilanne -ryhmässä on 12,8 tuhatta jäsentä. Jyväskylän latuverkostoa käyttävät myös ulkopaikkakuntalaiset, varsinkin loma-aikoina ja viikonloppuisin. Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia vapaaehtoisesta latumaksusta. Lahden kaupungin sivuilla on verkkokauppa, jota kautta voi kätevästi maksaa vapaaehtoista latumaksua haluamallaan summalla. https://verkkokauppa.lahti.fi/tuote/vapaaehtoinen-latumaksu/ Vapaaehtoiset latumaksut ovat myös Pohjois-Suomen hiihtokeskusten laduilla olleet useita vuosia käytössä ja kasvattaneet suosiotaan. Vapaaehtoinen latumaksu mahdollistaa vastaisuudessakin maksuttoman hiihtämisen eikä eriarvoista kuntalaisia hiihtolatujen käyttäjinä. Lahdessa tai Pohjois-Suomen laduilla ei ole ilmennyt kokemusta siitä, että syntyisi eri kasteja maksaneista ja maksamattomista ladunkäyttäjistä, tai että vapaaehtoinen latumaksu vähentäisi hiihtointoa. Verkkokauppatyyppinen maksusovellus on nykytekniikalla helposti toteutettavissa ja kaikki kertyneet latumaksut ovat kotiinpäin kaupunkimme taloustilanteessa. Jyväskylän latuverkoston kunnossapitokustannukset vuositasolla (Anna-Leena Sahindalilta saatu sähköposti 26.2.2024) Henkilöstökustannukset 382 213,22 Reittien kustannuspaikan kustannukset 218 359,20 Huollot muilta kustannuspaikoilta 27 979,72 Polttoaineet muilta kustannuspaikoilta 24 461,66 Laajavuoren latukone 42 000,00 Muut kunnossapitokustannukset 312 800,58 Poistot (keskiarvo kolmelta vuodelta) 200 000,00 (Sis. latukoneet, kelkat ja maatyöt) Kaikki yhteensä 895 013,80 euroa Muut kunnossapitokustannukset sisältävät mm. eli huoltoja, polttoaineita, latukoneen vuokria, kaikki sähkölaskut, reittien kunnostus kustannukset (maansiirtotyöt, valaistukseen liittyvät korjaukset yms), asiantuntija/konsulttikuluja, maa- ja vesialueiden vuokrat. Huoltoja ja polttoainekustannuksia latuverkoston ylläpitoon liittyen löytyy eri kustannuspaikoilta, josta syystä ne näkyy nyt tässä kahdessa eri kohdissa. Ylläpidettäviä latukilometrejä on tällä hetkellä n. 300 km. |
Valtuustoaloitteeni ”Polkupyöräbusseja Jyväskylään” jätettiin 27.9.2021. Aloitteen allekirjoitti 41 valtuutettua 67:stä.
Ehdotamme, että tulevan paikallisliikenteen kilpailutuksen ja bussiliikenteen kehittämisen yhteydessä (Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelma) Jyväskylään hankitaan muutamia pyörien kuljettamiseen soveltuvia busseja liikennöimään aluksi kokeiluluonteisesti valittuja bussivuoroja. Tällaisessa bussissa on sisällä helppokäyttöisiä ja tukevia pyörätelineitä ja muu osa bussista on varustettu normaaleilla istuimilla.
Vastaavia toteutuksia on tehty mm. Iso-Britanniassa ”Bike friendly buses” (Borders Buses network) https://www.bordersbuses.co.uk/bike-friendly-buses ja (Itä-Yorkshiressa) https://www.hullccnews.co.uk/11/08/2020/bike-friendly-buses-come-to-hull/ sekä (Skotlannissa) https://ecf.com/news-and-events/news/buses-combining-cycling-and-public-transport-scotland.
Suomessa Tuusulassa HSL:llä kokeiltiin pyörien kuljettamista bussivuoroilla kesän 2021 ajan. Kokeilussa tehtiin huolellista esiselvitystä, kartoitettiin mahdolliset ongelmakohdat, seurattiin käyttöastetta ja kerättiin palautetta sekä koottiin loppuraportti kehityskohteineen jatkokäyttöä varten. Kokeilu sujui kokonaisuudessaan mallikkaasti ja raportti on hyvä pohja lähteä myös Jyväskylässä selvittämään ja kokeilemaan pyörien kuljetusta busseissa. Koska HSL ei ole vielä raporttia käsitellyt, ei se ole julkisessa jaossa. Jyväskylän kristillisdemokraattien valtuutetut ovat saaneet tutustua raporttiin kerätessään taustatietoa valtuustoaloitteeseen. Raportin antoi nähtäväksi HSL:ltä osastonjohtaja Tero Anttila.
Teknisesti pyörien kuljettamiseen voi olla lattiaan kiinnitetty teline, johon mahtuu kaksi pyörää rinnakkain tai seinää vasten oleva teline, joka lasketaan alas ja johon pyörät sijoitetaan rinnakkain, tarpeen mukaan hihnakiinnityksellä varmistaen. Telineet ovat helppokäyttöisiä, eikä käyttö edellytä bussinkuljettajan apua. Ajatuksena on, että bussissa voi matkustaa muitakin kuin pyöräilijöitä samaan aikaan, tilaa on myös istuimille. Mikäli pyöriä ei ole kuljetuksessa, voi kyseistä monitoimitilaa käyttää rattaille, rollaattorille, pyörätuoleille ja seisten matkustajille. Jos kyseessä on lattiaan kiinnitetty pyöräteline, voi sen takana olla seinältä alas laskettavia istuimia, jolloin tila on istuinkäytössä esimerkiksi talvella, kun pyörien kuljetus on vähäisempää. Tuusulan kokeilussa telineitä ei ollut, pyörä sidottiin hihnalla kiinni seinää vasten. Tämä kiinnitysratkaisu osoittautui käytettävyydeltään kehittämistä vaativaksi. Edellä mainitut telineet olisivat kattavampi ratkaisu.
Kaupunkimme tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen käyttöastetta, edistää lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista sekä etsiä vaihtoehtoja liikennetarjonnan lisäämiseen. (Linkki Tulevaisuuteen 2030) Myös seutukuntamme matkailubrändin keskiössä on kestävä matkailu, johon sopisi mainiosti ehdottamamme bussikokeilu. Tällainen bussi mahdollistaisi esimerkiksi yhdensuuntaisen työmatkapyöräilyn: pitkä työmatka taittuu aamulla bussilla ja työpäivän päätteeksi pyöräillen kotiin. Pyörien kuljettamisen bussivuorot tarjoaisivat matkailijoille ja paikallisille pyöräilijöille mahdollisuuden saavuttaa nopeasti ja vaivattomasti Jyväskylän keskustasta kauempana sijaitsevia pyöräilyreittejä sekä liikunta- ja luontokohteita.
Kokeilua voisi tehdä esimerkiksi linjastoilla: keskusta – Säynätsalo, keskusta – Tikkakoski tai keskusta – Laukaa. Näistä mm. Säynätsalon saaristoreitillä on pyöräilymatkailijoille paljon nähtävää ja koettavaa: luonto, vesistöt, Alvar Aalto, ravintola- ja matkailupalveluja. Bussivuoroja voisi markkinoida pyörien kuljetukseen keskittyen esimerkiksi huhtikuulta syyskuulle ja muina aikoina käyttää busseja normaalissa liikennöinnissä.
Matkailijoita ajatellen pyörävuokrausta voitaisi kehittää yhteistyössä ennestään pyörävuokrausta tarjoavien yritysten ja yhteisöjen kanssa. Näin pyöräkaluston hankkiminen, huolto ja vuokraaminen eivät sitoisi kaupungin varoja. Kaupungin rooli olisi tehdä tunnetuksi pyöriä kuljettavat bussivuorot näkyvällä markkinoinnilla, pyörämatkailupalvelujen edistäminen ja bussiliikenteen koordinointi.